Kävin syksyllä 2018 katsomassa taidenäyttelyn MUU Kaapelissa ja kirjoitin siitä oheisen jutun. Teksti on julkaistu myös MUU:n nettisivuilla. Olen lisäksi lukenut tekstin podcastiini.
=========
NÄKYMIÄ TIMO KOKON NÄYTTELYYN MOMENTARY APPERARANCE: KATHARSIS
Timo Kokon näyttelyn huomiotaherättävin teos on sijoitettu keskelle tilaa. Teos hallitsee mittakaavansa johdosta koko galleriaa, ja vaikuttaa myös tärkeimmältä teokselta taiteilijalle itselleen. Pari muutakin teosta näyttelyyn on tuotu, mutta ilman selityksiä ne eivät avaudu samalla tavalla.
Suuri teos onkin mielenkiintoinen. Kokko kertoi saaneensa positiivista palautetta teoksen edellisestä versiosta, kun se oli esillä Kuopion taidemuseossa muutama vuosi sitten. Ihmiset pitivät siitä. Nyt on värejä muutettu, mutta perusperiaate on sama.
Teoksen toteutuksessa on käytetty paljon läpinäkyvää muovikalvoa, joka on levitetty rakennustelineiden päälle. Katsojat johdatetaan tämän ison kalvopinnan alle jäävään tilaan, ikäänkuin katokseen. Kalvon päällä virtaa värjättyä vettä. Veden ropina kalvon pintaan muistuttaa sateen ääntä. Kalvo on viritetty hieman kaltevaksi, niin että reunaan ropisevat vesisuihkut virtaavat kalvon pinnalla kohti sen toista reunaa. Kalvopinnan keskellä pienet nestevanat yhtyvät, ja muodostavat näin pienistä puroista koostuvan joen, joka lopulta poistuu kalvon pinnalta sen alareunassa. Edellisessä versiossa oli taiteilija sekoittanut veteen kiniiniä, joka uv-valossa näyttäytyy sinisenä. Tällä kerralla vesi näkyy vihreänä.
Kävijä johdatetaan siis sisälle rakennelmaan, jonka läpinäkyvä katto muodostaa oikeastaan suuren kuvapinnan. Galleriatila on pimennetty ja muovikalvolla virtaava vesi valaistu uv-valolla. Vaikutelma on, että olemme katsomassa valtavan kokoista näyttöruutua. Sen vihreä väri tuo mieleen tiekonenäyttöjen alkutaipaleen.
Nesteen värinä vihreä on luonnoton. Muovikatoksen päällä virtaava vesi näyttääkin joltain aivan muulta, vaikkapa moottoriöljyltä tai tekniseltä liuottimelta. Ehkä hyönteismyrkyltä. Vihreä on myrkyn väri.
Olemme siis katsomassa valtavan kokoista näyttöä, jonka tapahtumat muistuttavat tietokoneanimaatiota. Näyttö on aivan lähellä katsojaa, siihen voisi jopa koskettaa. Meidät vedetään mukaan teoksen maailmaan, kokemus on immersiivinen. Kuva ei kyllä ympäröi katsojaa, mutta näytön kirkkaus, sen suuri koko ja tilan pimentäminen houkuttelevat uppoutumaan teoksen maailmaan. Tunne on samanlainen kuin elokuvissa. Timo Kokon elävää näyttöä tekee mieli katsoa pitkään, seurata sen monenlaisia, muuttuvia tilanteita.
Millaisia tapahtumia tälle valtavan kokoiselle näytölle sitten ilmaantuu? Millaisia kuvioita pinnalle ropiseva, kirkkaan vihreänä virtaava neste saa aikaan?
Joku kävijä näki vihreän nesteen muodostamissa kuvioissa vertauskuvan kasvavasta puusta. Pikkuiset purot muistuttivat puun oksia, ja kun ne yhtyvät suureksi virraksi, lopputulos näyttää puun rungolta. Vihreä väri sopii hyvin puiden lehvästön väriksi, ja se on myös luonnon yleisväri. Teos toi siis mieleen monenlaisia luontoelämyksiä. Ensin sateen ropina katolla, sitten veden virtaaminen ja lopuksi puun oksisto, joka muodostuu nesteen virtauksista.
Itse jäin pitkäksi aikaa tuijottamaan yksittäisiä nestekuplia, jotka syntyvät veden roiskuessa suurimman uoman ohitse. Loistaessaan yläpuolelta ohjautuvassa kirkkaassa uv-valossa nämä pienet pisarat näyttivät kuin jalokiviltä, ehkä smaragdeilta. Kiinnostavaa oli myös seurata, miten pienet purot siirtyivat epäsäännönmukaisesti paikasta toiseen. Puro valitsee koko ajan eri reitin, eli tuntuu seuraavan huippuunsaviritettyä kaaosalgoritmia, luonnon omaa tapa toimia.
Timo Kokon teoksessa näkyvät siis luonnossa ilmenevät lainalaisuudet. Tämän näyttääkseen Kokko ei tarvitse ohjelmointikieliä eikä tietokonetta, vaan antaa virtaavan veden tuottaa koko ilmiön. Siihen tarvitaan vain vettä, muovikalvo ja vihreäksi värjäävä valo. Meidät katsojat hän päästää seuraamaan luonnon monimuotoista muovautuvuutta lähietäisyydeltä, suurelta live-näyttöruudulta.
Mutta haluaako hän samalla varoittaa meitä jostakin. Miksi neste on myrkynvihreää ja näyttää öljylta? Onko mahdollisesti tapahtumassa jokin onnettomuus tai katastrofi?
=========
NÄKYMIÄ TIMO KOKON NÄYTTELYYN MOMENTARY APPERARANCE: KATHARSIS
Timo Kokon näyttelyn huomiotaherättävin teos on sijoitettu keskelle tilaa. Teos hallitsee mittakaavansa johdosta koko galleriaa, ja vaikuttaa myös tärkeimmältä teokselta taiteilijalle itselleen. Pari muutakin teosta näyttelyyn on tuotu, mutta ilman selityksiä ne eivät avaudu samalla tavalla.
Suuri teos onkin mielenkiintoinen. Kokko kertoi saaneensa positiivista palautetta teoksen edellisestä versiosta, kun se oli esillä Kuopion taidemuseossa muutama vuosi sitten. Ihmiset pitivät siitä. Nyt on värejä muutettu, mutta perusperiaate on sama.
Teoksen toteutuksessa on käytetty paljon läpinäkyvää muovikalvoa, joka on levitetty rakennustelineiden päälle. Katsojat johdatetaan tämän ison kalvopinnan alle jäävään tilaan, ikäänkuin katokseen. Kalvon päällä virtaa värjättyä vettä. Veden ropina kalvon pintaan muistuttaa sateen ääntä. Kalvo on viritetty hieman kaltevaksi, niin että reunaan ropisevat vesisuihkut virtaavat kalvon pinnalla kohti sen toista reunaa. Kalvopinnan keskellä pienet nestevanat yhtyvät, ja muodostavat näin pienistä puroista koostuvan joen, joka lopulta poistuu kalvon pinnalta sen alareunassa. Edellisessä versiossa oli taiteilija sekoittanut veteen kiniiniä, joka uv-valossa näyttäytyy sinisenä. Tällä kerralla vesi näkyy vihreänä.
Kävijä johdatetaan siis sisälle rakennelmaan, jonka läpinäkyvä katto muodostaa oikeastaan suuren kuvapinnan. Galleriatila on pimennetty ja muovikalvolla virtaava vesi valaistu uv-valolla. Vaikutelma on, että olemme katsomassa valtavan kokoista näyttöruutua. Sen vihreä väri tuo mieleen tiekonenäyttöjen alkutaipaleen.
Nesteen värinä vihreä on luonnoton. Muovikatoksen päällä virtaava vesi näyttääkin joltain aivan muulta, vaikkapa moottoriöljyltä tai tekniseltä liuottimelta. Ehkä hyönteismyrkyltä. Vihreä on myrkyn väri.
Olemme siis katsomassa valtavan kokoista näyttöä, jonka tapahtumat muistuttavat tietokoneanimaatiota. Näyttö on aivan lähellä katsojaa, siihen voisi jopa koskettaa. Meidät vedetään mukaan teoksen maailmaan, kokemus on immersiivinen. Kuva ei kyllä ympäröi katsojaa, mutta näytön kirkkaus, sen suuri koko ja tilan pimentäminen houkuttelevat uppoutumaan teoksen maailmaan. Tunne on samanlainen kuin elokuvissa. Timo Kokon elävää näyttöä tekee mieli katsoa pitkään, seurata sen monenlaisia, muuttuvia tilanteita.
Millaisia tapahtumia tälle valtavan kokoiselle näytölle sitten ilmaantuu? Millaisia kuvioita pinnalle ropiseva, kirkkaan vihreänä virtaava neste saa aikaan?
Joku kävijä näki vihreän nesteen muodostamissa kuvioissa vertauskuvan kasvavasta puusta. Pikkuiset purot muistuttivat puun oksia, ja kun ne yhtyvät suureksi virraksi, lopputulos näyttää puun rungolta. Vihreä väri sopii hyvin puiden lehvästön väriksi, ja se on myös luonnon yleisväri. Teos toi siis mieleen monenlaisia luontoelämyksiä. Ensin sateen ropina katolla, sitten veden virtaaminen ja lopuksi puun oksisto, joka muodostuu nesteen virtauksista.
Itse jäin pitkäksi aikaa tuijottamaan yksittäisiä nestekuplia, jotka syntyvät veden roiskuessa suurimman uoman ohitse. Loistaessaan yläpuolelta ohjautuvassa kirkkaassa uv-valossa nämä pienet pisarat näyttivät kuin jalokiviltä, ehkä smaragdeilta. Kiinnostavaa oli myös seurata, miten pienet purot siirtyivat epäsäännönmukaisesti paikasta toiseen. Puro valitsee koko ajan eri reitin, eli tuntuu seuraavan huippuunsaviritettyä kaaosalgoritmia, luonnon omaa tapa toimia.
Timo Kokon teoksessa näkyvät siis luonnossa ilmenevät lainalaisuudet. Tämän näyttääkseen Kokko ei tarvitse ohjelmointikieliä eikä tietokonetta, vaan antaa virtaavan veden tuottaa koko ilmiön. Siihen tarvitaan vain vettä, muovikalvo ja vihreäksi värjäävä valo. Meidät katsojat hän päästää seuraamaan luonnon monimuotoista muovautuvuutta lähietäisyydeltä, suurelta live-näyttöruudulta.
Mutta haluaako hän samalla varoittaa meitä jostakin. Miksi neste on myrkynvihreää ja näyttää öljylta? Onko mahdollisesti tapahtumassa jokin onnettomuus tai katastrofi?
Kommentit
Lähetä kommentti
Haluatko jättää minulle terveisiä? Kirjoita tähän: