Siirry pääsisältöön

Äiti, isä, minä sekä Helsinki

Syntymäpäivieni kunniaksi vein aikuiset lapseni kierrokselle Helsingin keskustassa. Tein retkeä varten karttakuvan, johon keräsin tärkeitä paikkoja ja vuosilukuja. Merkkasin heille isoäidin ja isoidän paikat, sekä muutamia omiakin. Olin yllättynyt, miten paljon paikkoja löytyi tältä pieneltä alueelta.

Äitini syntyi Vallilassa, ja asui Helsingissä koko ikänsä. Hän kävi koulua Krunikassa ja meni 1930-luvulla töihin vakuutusyhtiö Kalevaan,  Mannerheimintien ja Kaivokadun kulmaan. Isä muutti kaupunkiin vasta sodan jälkeen Viipurista, mutta ehti silti olla mukana monessa paikassa. Hän teki työuransa ensin Sokoksen huonekalumyynnin vastaavana ja sitten SOK:ssa. 

Itsekin olen ehtinyt keskustassa moneen paikkaan, joista ensimmäinen on harrastajabändimme keikka Tavastialla vuonna 1978. Pekka Sauri piti maanantaisin Diggiteekkiä, johon hän varmaan hupimielessä pyysi bändimme, jolla oli ainakin hieno nimi: Suuri kieltäymys

Äitini ja isäni paikat Helsingin keskustassa, sekä muutama omakin. Bottan tansseissa, numero 8:ssa, äiti ja isä tapasivat sodan jälkeen vuonna 1946


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vanhoille lehdille kyytiä

 Jos syksyllä ei ehtinyt lakaista lehtiä pihalta, pitää se tehdä keväällä. Onneksi on moottorit, joilla saa surinaa ja suihketta

Kirsikkapuu Isokaarella kukkii

Isokaarella on valtaisa määrä omenapuita, mutta ainakin yksi kirsikkapuu, K-kauppa Oliivin edessä. Kukinta on lyhyt mutta loistelias  

Menneet ajat palaavat - hevosia näkyvissä!

Tarkkaavainen katsoja saattaa joskus törmätä ihan tavallisella metsäpolulla entisiin aikoihin. Silloin kaikki tavara kuljetettiin hevosilla. Nyt niillä viedään pelkkää olutta, mainosmielessä.  Tallensin tämän muinaisuuden videolle Lauttasaaressa, Myllykallion itäpuolella kulkevalla kävelytiellä huhtikuun alussa